Niinhän se vaan on, että meiltä ei aina kysytä mitä elämältä toivomme. Joskus suunnitelmat eivät toteudu, vaikka kuinka sitkeästi niiden eteen tekee töitä. Kaikella on aikansa ja paikkansa :). Perustin Naavakeijun 3,5 vuotta sitten jännittynein tunnelmin ja into piukassa. Naavakeiju oli minun unelmani toteutettavaksi ja silloin päätin, että toimin yrittäjänä niin kauan kuin se tuntuu hyvältä. Näihin vuosiin on mahtunut paljon ihmettelyä ja oppimista, paljon töitä sekä aivan mielettömän ihania asiakkaita. Olen todellakin onnellinen, että uskalsin tämän askeleen elämässäni ottaa!
Vilpitön toiveeni oli, että olisin saanut vielä tovin jatkaa yrittäjänä, wahmina, mutta terveys saneli toisin. Tässä on nyt vajaa vuosi painittu jatkuvan kivun kanssa, joka näillä näkymin saa nimekseen kolmoishermosärky. Itse kipu sekä siihen käytettävät lääkkeet tekevät arjesta rehellisesti sanottuna haasteellista ja työnteosta pitkällä yrittämisellä mahdotonta. Osa asiakkaista jo saikin tuta minun virhemääräni, pahoittelut siitä! Viimeinen tikki taistelussa entisen elämän puolesta oli alkuvuonna alkanut krooninen poskiontelotulehdusrumba, mikä löi itsensä otsaonteloon asti. Täällä nyt sitten odotellaankin leikkausta, jotta edes tuo vaiva saataisiin aisoihin ja jatkuva alipaine pois poski- ja otsaonteloista. Aikamoista etten sanoisi. Voimattomuuden tunne on sanoinkuvaamaton, niin fyysinen kuin hetkittäin henkinen. Mutta kyllä tästäkin läpi mennään! Ja asioista, rakkaistakin sellaisista, luopuminen avaa mahdollisuuden uudelle. Ja sitähän se elämä on - jatkuvasti uusiutuvaa ja uutta luovaa. Aika kutkuttavaa oikeastaan kun pystyy jättämään surun ja haikeuden taakseen!
Naavakeiju jatkaa bloggailuaan ja elämän hämmästelyä, vaikka yritystoiminta siinä sivussa loppuukin. Niinhän sen joskus jo sanoinkin, että Naavakeiju on ehdottomasti perheemme jäsen. Ja oleellinen osa perhettämme se onkin pilvenhattaralla jalkoja heilutellessaan ja näyttäessään, että asioita kannattaa aina katsoa monenmoiselta kantilta!
Ihanaista kevättä kaikille Rakkaille, elämän kevään keskeltä :).
Palajamma!
Jenni ja Naavakeiju
.
Vilpitön toiveeni oli, että olisin saanut vielä tovin jatkaa yrittäjänä, wahmina, mutta terveys saneli toisin. Tässä on nyt vajaa vuosi painittu jatkuvan kivun kanssa, joka näillä näkymin saa nimekseen kolmoishermosärky. Itse kipu sekä siihen käytettävät lääkkeet tekevät arjesta rehellisesti sanottuna haasteellista ja työnteosta pitkällä yrittämisellä mahdotonta. Osa asiakkaista jo saikin tuta minun virhemääräni, pahoittelut siitä! Viimeinen tikki taistelussa entisen elämän puolesta oli alkuvuonna alkanut krooninen poskiontelotulehdusrumba, mikä löi itsensä otsaonteloon asti. Täällä nyt sitten odotellaankin leikkausta, jotta edes tuo vaiva saataisiin aisoihin ja jatkuva alipaine pois poski- ja otsaonteloista. Aikamoista etten sanoisi. Voimattomuuden tunne on sanoinkuvaamaton, niin fyysinen kuin hetkittäin henkinen. Mutta kyllä tästäkin läpi mennään! Ja asioista, rakkaistakin sellaisista, luopuminen avaa mahdollisuuden uudelle. Ja sitähän se elämä on - jatkuvasti uusiutuvaa ja uutta luovaa. Aika kutkuttavaa oikeastaan kun pystyy jättämään surun ja haikeuden taakseen!
Naavakeiju jatkaa bloggailuaan ja elämän hämmästelyä, vaikka yritystoiminta siinä sivussa loppuukin. Niinhän sen joskus jo sanoinkin, että Naavakeiju on ehdottomasti perheemme jäsen. Ja oleellinen osa perhettämme se onkin pilvenhattaralla jalkoja heilutellessaan ja näyttäessään, että asioita kannattaa aina katsoa monenmoiselta kantilta!
Ihanaista kevättä kaikille Rakkaille, elämän kevään keskeltä :).
Palajamma!
Jenni ja Naavakeiju
.
9 kommenttia:
haleja koko naavakeijun perheelle <3
Kiitoksia <3.
Ymmärrän kipuasi ja tunnelmiasi, minua on kolmoishermo vaivannut hortonin neuralgian merkeissä vuosikausia. Se kipu silmästä kallon läpi takaraivoon on jotain sanoinkuvaamatonta. Noin puolitoista vuotta sitten helpotti edes hitusen, kun erinäisten mutkien kautta jouduttiin poistamaan yksi alaposkihampaista. Kun juurihoitokaan ei auttanut hampaaseen, hammaslääkäri totesi lopulta, että hampaan juurien välillä oli jotain selittämätöntä hermokudosta. Se ilmeisesti provosoi tuota särkyä, koska nyt on ollut hivenen rauhallisempaa. Myös poskiontelovaivat ovat valitettavan tuttuja, etenkin tuo paineongelma. Voimia Sinulle, ei ole helppoa!
Voi että, voimia ja paranemisia <3
Aika rajulta Heli kuulostaa tuo sinunkin kipusi :(. Jaksuja sinne! Toivottavasti saat tyventä kivun kanssa <3. Ja kiitoksia tsemppauksista.
Ja kiitoksia myös Eijalle <3 <3 <3.
Paranemista!
Tupu
Kiitos Tupu <3.
Toivon koko sydämestäni, että pääset kivuistasi ja tervehdyt. Aurinkoa elämääsi! terv. kati JKL:stä
Kiitos Kati :). Päivä kerrallaan, välillä paremmin ja välillä huonommin, kesähelteitä odotellessa - ei meinaa jää ikävä kylmää pohjoistuulta. Aurinkoa myös sinun elämääsi <3!
Lähetä kommentti