Translate

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Muistojen kesä

Näin joulun kynttelikköä ikkunalle viritellessä palaa mieli kesän valoon ja lämpöön. Kuvia kurkkiessa alkoi kovasti kesä maistua ja tuoksua uudestaan, eikä iloa vähentänyt lainkaan nähdä muutoksia myöskin silloin niin sekalaisessa ja nyt melkein seesteisessä kirjahyllyssä. Ah! Olipa siis kerran kesäinen viikonlopun iltapäivä, jolloin eksyin työntämään nokkani vanhoihin kangasvarastoihin...

Syntyi mekko...

 

...jos toinenkin...


 ... sekä yhdelle silmäläpät kun yötkin olivat liian kirkkahaiset.


Verhojakin piti vallan kesän aikana uusia pimennysversioihin ja niiden tylsyyttä sitten tuli vähän piristettyä jollain sopivalla.

 
 
Ja mitä olisi kesä ilman juhlia. Itse asiassa meidän perheessä niitä juhlia mahtuu kesään useammatkin, tässä maistiaiset yhdestä kakusta jota väsättiin mukamas salaa synttärikeijukaisen hihitellessä omassa huoneessaan peiton alla. 

Voihan kesä ja kukkaset, ikävä on, mutta on se joulukin mukava vaihteeksi.
 

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Lökäri pökäri pöks!

Kiitos rakkaan länsiafrikkalaisen yhdistyksemme Jamoran surahtivat nämä raitavillit ihan hetkessä itselle ja lapsille. Eli toisinsanoen teimme yhdistyksellemme esiintymisasuja ja siitä se sitten lähti - nimittäin kotitekoiset kotipussihousut kaupasta ostettujen kulahtaneiden tilalle. Ah niiiiiiiiiiiiin helppoa ja nopeaa, ohimennen tuli tuhlattua kaikki loput raitatrikoot kaapista meille perheen tytöille. Ja kyllä, korkea malli käy myös majasta jonka sisällä pääsee salaa esimerkiksi kännykälle :D.





  Ja ompeluinspiraation lopuksi pyöräytin vielä kierrätyskankaasta pyjamahousut samiksille, eli isoveljelle ja pikkuveljelle. Ihan vähän vaan on kokoeroa!!

lauantai 14. marraskuuta 2015

Jos se ei nyt hetkeen kasvaisi...

... niin voisi pitää tauon näiden ompelussa ja neulomisessa :). Mutta vannomatta paras! Eli kestovaippoja taas aika liuta, olkaatten hyvät. Sekä muutama kasvojenpuhdistuslappu ystävälle myös.



Lisää sisätäyttiksiä, talvella kun ei mikään voita villureita vaipan päälle.


Näiden Sipulipöksyjen langaksi löytyi Schoppenwollen Reggaeta Lankamaailmasta, nam nam!


Ja jos äiti tykkää sisätäytöistä ja villureista, niin iskän käsissä vaihtuvat helpommin taskuvaipat.


Yksi puuvillaimu tuli neulottua testiin myös. Eilen ostin lisäksi löytötavaratoimistosta useamman paksun pyyhkeen hyvin edukkaasti, ne on nyt keittöpesty ja rummutettu leikkaamista odottamaan. Isommat vaipat kun tykkäävät pidemmistä imuista ja mikäs sen mukavampaa kuin kierrättäminen ja valmiiksi tehostettu imukyky :).

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Ihmetyyppejä ja kirjanmerkkejä


Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään... Silti pitää vielä tovi pistellä vanhoja kuvia että pääsee nykyaikaan :). Tällainen syntyi jo viime jouluksi kummipojalle. Ohje löytyy Mia Bengtssonin kirjasta Amigurumi, virkkaa uusia iloisia maskotteja. Lankana on Novitan akryyliset minikerät kaksinkertaisena.

Loput Novitan Polusta sitten käytin äärimmäisen terapeuttiseen isoäidinneliöön, pitkään aikaan en muista tehneeni mitään yhtä valloittavan nautinnollista käsityötä ilman ajatuksenhäivääkään mistään. Ja taisi se olla aika valloittava päiväunivilttikin.



Tyttöjen askarrellessa pitkästä aikaa korviksia minäkin innostuin koruttelemaan, tällä kertaa kirjanmerkkien parissa. On näitä pari omaankin käyttöön jäänyt, mutta suurimmalla osalla on hassu tapa lähteä vaeltelemaan toisten koteihin. Ja enpähän minä ole vastaan pistänyt, hyvä syy tehdä niitä taas ehtiessä lisää.



keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Pehmoinen peppukiitäjä


Ja mitäpäs muuta sitä Naavakeijun kuopukselle kuin kestovaippoja heti kun jaksaminen vain antoi myöten... ja aika. Jopa keskoskokoiset Sipulipöksyt tuli tehtyä ja yllätyksekseni ne menivätkin useamman kilon kokoiseksi! Noh, näistä vaipoista (ja monista muistakin jotka eivät kuviksi ikinä ehtineet) on jo lähes kaikki luovutettu Tampereen kestovaippayhdistykselle ja uusia pitäisi pakertaa kiireen vilkkaan poikasen kasvaessa vauhdilla. 

 

lauantai 10. lokakuuta 2015

Pojasta polvi paranee


"Äiti, tein sulle vähän iltapalaa.". Niin juu, pitäiskö se raaskia syödäkin? Tämmösiä ohjeita löytyy kuulemma You tubesta, ja äkkiäkös näppärä esikoispoika sellaisen pyöräyttää niin halutessaan. Ihan inasen oli sydän sulaa ylpeydestä.



"Niin joo, tossa tommonen, tehtiin koulussa". Siis mitäh, saanko minä sen, saanko? Saanhan??! Jos omistaa kuusi afrikkalaista rumpua, mattasointuisen pianon, muun pienemmän soittimen sekä musiikin kuunteluun NADin vahvistimen, ei voi olla kuin onnellinen jos saa aarteiden jatkoksi oman poikansa itsetekemän soittimen.



Noiden edellisten jälkeen tämä ei nyt niin kummoiselta näytä, mutta jokainen voi miettiä, miten tärkeitä voivatkaan omat lemmikit olla jos teini-ikäinen haluaa tehdä niille useamman tunnin mattoa - mattoa joka tulee todennäköisesti tuhoutumaan muutamassa päivässä häkissä. Respect.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Talvi 2014-2015, yhtä sukkaa??





Niin... Tässähän nämä, vihdoin. Lienetkö jo neljän vuoden unelma joiden toteuttamiseenkin taisi taukojen kanssa hurahtaa rapia vuosi. Mun aarteet. Ohje omasta päästä, lanka Novitan Polku(olikohan?!).




Syksyn 2014 masuasukki-satoa. Vauvan raidallinen hahtuvapeitto patjansuojaksi (tullut testattua, sieppaa näemmä myös pahasti falskanneen kertakäyttövaipan), vanilja-kinuskinen mohairviltti lämmikkeeksi, Novitan Purosta tehty lantionlämmitin/minihame sekä tumppua, pipaa, sukkaa ja huivia Novitan Nallesta. Ohjetta tuli käytettyä vain tuohon pipaan, muut omasta päästä.



Sukkaset isosiskolle sekä kuopukselle, kuopus reppana tarvitsi uudet sukat kun vastasyntyneen koko oli aivan liian isoa. Lankana Novitan seiskaveikkaa ja pienempiin Nallea.



Ja tässä töppöset vielä käytössä. 



Toukkapussi neulottiin äitini kanssa yhdessä joulunpyhinä, onnistuu sangen näppärästi niinkin vauvaa sylistä toiseen vaihdellen. Ohje löytyi täältä, tunnustettakoon etten enää muista mikä noista oli ohjeena vai sovellettiinko taas vallan, univaje oli siinä vaiheessa taas jonninmoinen :). Lankana Novitan 100% villalanka jonka nimen olen unohtanut myöskin :D.



Kevättalvella vihreät sukkaset menivätten pieneksi, uudet isommat syntyivät Novitan Alpakasta. Sukkien kokoa suhteuttamassa vastasyntyneen lehmätutti sekä keskostutti. Ehei enää sovi sukat meidän pojalle ja tutitkin mahtuisivat varmaan kokonaisina suuhun. ELÄMÄ!

lauantai 3. lokakuuta 2015

Yhteen vuoteen mahtuu paljon

Täällä ollaan taas! Hiljaiselo loppukoon ja sovitaan, että tästä eteenpäin on taas tarpeeksi aikaa päivittää juttuja ja tekeleitä tänne asti. 

Niin, että mitä Naavakeijulle kuuluu? Jos pikkuruisen pikakelauksen tekisi vuodentakaiseen, niin se näyttää aika pitkälti tältä:

Aluksi oli...


Sitten tapahtui...


Joku ei malttanut odottaa masun suojissa loppuun asti ja kävi näin...


Ja sen jälkeen elämä onkin ollu yhtä...


Olo on siis hyvin siunattu ja onnekas, mutta myöskin sangen räjähtänyt ja kiireinen :). Käsitöitä on syntynyt tässä kaiken keskellä milloin enemmän ja milloin vähemmän, niistä lisää seuraavissa luvuissa. Kuvat ovat jo valmiina, tästä se alkaa!