Elämäni ensimmäinen pitsineule

Hauskaa :). Osa tästä läjästä muuntautui...

... tällaiseen muotoon. Toisinsanoen, mitä syntyy kun yhdistää lukuisat teehetket, lankakeriä sekä ystävyyden. Villapaita :D. Noh, voisi se olla paljon pahemminkin, eikös?

On tullut pyöritettyä palmikoita ja joustimia ja kirjoneuleitakin jonninverran... samoin raitoja, pitsilahkeita ja muotoja jos jonkinmoisia. Mutta pitsineuleissa en ole ikuna yrittänyt mitään hiirenhammasreunaa kummempaa, olen ajatellut että se aika saa koittaa sitten kun aikaa keskittyä on enemmän. Toisin kävi ;).

Ohje on Novitan syksy 2009 lehdestä, mallia on muokattu sen verran että neuloin tuon kokonaan pyöröpuikoilla tasoneuleen sijaan. Lankana Puro Luumupuu. Viime talvena aloitettu, nyt sitten valmiiksi pyöräytetty.

Hmm... niin, että mistä tämäkin kaikki alkoi..... Ystävistä, mistäpä muusta. Jos jossain asiassa olen rikas, niin ystävissä, jotka jakavat kanssani lukuisat teehetket, aatostelut ja elämänpohdinnat :). Ja tätä rikkautta en pidä itsestäänselvyytenä!

Kesäkuun lempeä aatos :)

Kun huhtikuu meni sairastaessa, toukokuu sairastaessa ja kiireessä ja kesäkuukin vielä kiireessä, pahimman kiireen hellittäessä pysähdyin ja totesin, että nyt jotain itselleni kiitos. Kaivoin lankapussistani langan, jonka sain yllättäen joululahjaksi samassa paketissa tämän langan kanssa ja aloin neulomaan. Lämpöisessä ulkoilmassa, ystävän kanssa seurustellessa syntyivät nämä rannelämmittimet(joo, peittävät vähän enemmänkin kuin pelkät ranteet :D) ja langanjämästä syntyi vielä kännykkäpussikin mikä löytyy kuvasta kädestäni.

Niin. Nämähän valmistuivat jo kesäkuussa, mutta ongelmaksi muodostuikin sitten kuvaus. Olivat meinaa aikas haasteelliset kuvattavat väriensä ja struktuurinsa takia! Kolmannet kuvaukset tuottivat tuloksen, jonka kelpuutin kahden kuvan yhdistelmänä. Ensimmäinen kuva näyttää kauniisti palmikot, toinen kuva värit.

Lanka on 100% käsinvärjättyä villaa ja uskokaa tai älkää, tähän kaikkeen meni vain noin 90g!!! Mallit taasen omasta päästä, syntyivät tehdessä :).

Eiku ja oho se onkin valmis!

Haaveilin uudesta puikkopussista, puikot laskiessani luovutin, järjestin puikot erinäisiin purkkeihin ja aloin tonkimaan pitkästä aikaa omaa lankavarastoani. Ja voi mitä aarteita sieltä löytyikään! Mm. pellavavillaa(siitä lisää myöhemmin) sekä vajaa 3 kerää Novitan Teddy-lankaa, joita en enää muistanut omistavanikaan. Ah! Aluksi ajattelin, että teen Teddyistä itselleni kolmiohuivin, mutta matkan varrella iski EIKU ja lopputulos syntyi simsalabim ja ihan ennätysvauhtia :D. Joskus se uuden suunnittelu on juurikin näin helppoa, olisipa aina!

Ja kyllähän tuo käytännöllisempi on pyöräillessä, ei käy kiistäminen :).

Silmänilot :)

Sipulipöksyt L Reggae-merinosta.

Vasemmanpuoleisista löytyy Tummaa suklaata ja Banaania, oikeanpuoleisista Naturalia ja Kivipestyä Reggaeta. Sanottava on, että molemmat hivelevät kyllä väreillään silmiä, vaikkakin hyvin eritavalla. Jos pitäisi valita kummasta tykkäisin enemmän, en osaisi vastata :)!

Tilaustyönä syntyivät nämä.

Tytteröisille pihakassit kera salataskujen :)

No onhan ne söpöt, ei siitä pääse yli eikä ympäri :). Tuo kangas on niin hento ja herkkä, ihan passeli meidän pienille taitelijoille jotka tykkäävät istua pihalla viltin päällä ja piirtää. Eipä sillä, miksipä eivät kelpaisi myös ostoksille tai kirjastoonkin mukaan! Molempiin kasseihin on ommeltu salataskuja, johon voi aarteitaan kätkeä ;).

Tämä oli sellainen inspiroitunut pikatikki apureiden kera, yhteistyössä siis lasten kanssa, ihanaa!

-

Melkein jo unohtui päivittää...

... tyttärelle toukokuun lopussa valmistunut bolero :). Mutta nyt tässä tämä, olkaapa hyvä.

Lankana Novita Puro Batik, ohje on taasen muokkailtu tyttären mittojen mukaiseksi ja tuolle langalle sopivaksi, mutta ihan alkuperäinen hieman leveämpi malli löytyi Novitan verkkosivuilta, Novitan omissa lehdissä sitä ei vissiin olekaan ollut.

"Äiti, tee mulle bolero"-kommentti sai siis tämän aikaan. On se ihanaa kun omat lapset arvostavat ja äidiltä vielä tämmöisiä pyytävät :).

-

Tällaiset Ranttalit kelpaisivat minullekin!

Mittatilaustyönä syntyivät nämä poikaväriset kasvukipuisten jalkojen helpottajat. Poika minussakin taisi herätä, koskapa ihastuin väriyhdistelmään(oliivi/kinuski/sammal) siinä määrin että mietin pitäisikö omille ranteille tehdä samanmoiset lämmittäjät. Nimbus luomumerino on aivan ihana, se ei kutittele herkkääkään ihoa vaan on valloittavan pumpulinen lanka.

Muutamat Ranttalit löytyvät muuten kaupankin puolelta täältä, mikäli jotain muuta minun lisäkseni alkaa himottamaan ;)!

-